Hyvää Kalevalan Päivää! - Suomalaisen kulttuurin päivä.

"Luoa lempi-luottehia,
Kuulla kyilältä sanoja,
Tuhansia tutkclmoita,
Ei sanat salahan joua,
Eikä luottehet lovehen
Mahti ei joua maan rakohon,
Vaikka mahtajat menevät.»
Silloin virsikäs Wipunen,
Tuo vanha vara-väkevä,
Jonk' oli suussa suuri tieto
Mahti ponnetoin povessa,
Aukaisi sanaisen arkun,
Virsi-lippahan levitti,
Laukaksensa hyviä,
Parahia pannaksensa,
Noita syntyjä syviä,
Ajan alku-luottehia,
Joit' ei laula kaikki lapset,
Ymmärrä yhet urohot
Tällä inhalla iällä,
Katuvalla kannikalla.
Lauloi synnyt syitä myöten,
Luottehet lomia myöten,
Kuinka luojansa luvalla,
Kaikkivallan vaatimalla
Itsestänsä ilma syntyi,
Ilmasta vesi erosi,
Veestä manner maatelihe,
Manterelle kasvut kaikki.
Lauloi kuun kuvoannasta,
Auringon asetannasta,
Ilman pielten pistännästä,
Taivosen tähytännästä.
Siinä virsikäs Wipunen
Kyllä lauloi ja osasi,
Ei ole kuultu, eikä nähty
Sinä ilmoisna ikänä
Parempata laulajata,
Tarkempata taitajata;
Suu se syyteli sanoja,
Kieli laski lausehia,
Kuin on sälkö sääriänsä,
Ratsu jalkoja jaloja.
Lauloi päivät pääksytysten,
Yhytysten yöt saneli,
Päätyi päivä kuulemahan,
Kuu kulta tähyämähän,
Aallot seisotlui selällä,
Lainehet lahen perällä,
Puuttui virrat vieremästä,
Rutjan koski kuohumasta,
Vuotamasta Wuoksen koski,
Joki Juortanin pysähtyi."

Kalevala, Suomalainen Kirjallisuuden Seura, Toinen Painos, 1849, Helsinki, s.114-115.